Joen yli puiden siimekseen

Hemingway, Ernest

Joen yli puiden siimekseen ilmestyi 1950. Se on Hemingwayn viimeinen täysimittainen romaani, sen jälkeen hän julkaisi vain pienoisromaanin Vanhus ja meri. Nämä romaanit ovat monessa suhteessa toistensa kaltaiset. Ne ovat korkean keskipäivän kirjoja: tästä eteenpäin kaikki on vain menettämistä, irtoamista, hyvästejä. Vanhus saa elämänsä kalan, eversti kokee elämänsä rakkauden. Vielä kerran on elämä täyttä.

Mutta hait syövät kalan, lääkäri ei ole antanut everstille paljonkaan elinaikaa. Eversti Richard Cantwell on entinen prikaatikenraali. Hän on poikasena taistellut itävaltalaisia vastaan Veneton tasangolla, toisessa maailmansodassa osallistunut Normandian maihinnousuun, ollut valloittamassa Pariisia. Nyt hän on tullut varuskunnastaan Triestestä Venetsiaan ampumaan sorsia laguuneilla, nähdäkseen vielä kerran rakastamansa kaupungin ja rakastamansa naisen, kauniin yhdeksäntoistavuotiaan krevitär Renatan, viimeisen ja suurimman rakkautensa. He puhuvat sodasta, kerronta etenee kuin paras Hemingwayn kirjoittama reportaasi, eversti kertoo taisteluista, arvostelee sodanjohtoa, Pattonia, Montgomeryä, Eisenhoweria. He puhuvat rakkaudesta niillä köyhillä sanoilla, joilla rakkaudesta voi puhua, tietäen että kaikki heidän välillään on jäävä kesken.

Kustantaja: Tammi / Keltainen kirjasto
Sidosasu: Kovakantinen
ean: Hemjoe1970
Ilmestymisvuosi: 1970
Kirjastoluokka: 8453 Kaunokirjallisuus