16.30-19 Kirjallisuustapahtuma: Volter Kilpi – Alastalon salissa
Rosebud Sivullinen ja Volter Kilven Seura aloittavat Volter Kilven 150-vuotisjuhlavuoden keskustelutilaisuudella Alastalon salissa -teoksen lukemisesta.
Aiheina ovat mm. erilaiset Alastalon salissa -teoksen inspiroimat lukupiirit sekä 1000-sivuisen teoksen muovautuminen äänikirjaksi.
Mukana keskustelemassa kirjailija Anneli Kanto, ohjaaja Esko Salervo sekä Helsingin Sanomien kirjallisuuskriitikko Antti Majander. Keskustelun juontaa Kilven elämäkerran laatinut kulttuurihistorioitsija Laura Kokko.
Paikalla nähdään myös kirjailija Volter Kilpi, kun näyttelijä Tuukka Vasama esittää katkelman Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikolla kesällä 2024 ensi-iltansa saavasta Kilven elämään pohjautuvasta monologinäytelmästä "Sanat varisevat helminä sydämelle" (ohjaus: Elina Kilkku).
Aikataulu
16:30 Avaussanat ja ensimmäinen vieras Anneli Kanto (kirjailijoiden Facebook-lukupiiri)
17:00 Antti Majander (HS:n 23-osainen lukupiiri Kevät Kilven kanssa vuodelta 2000)
17:30 Esko Salervo (Ylen äänikirjan tekemisestä)
18:00 Monologin maistiainen Tuukka Vasama
8.5.
17 Tuula Pere: Saako pahan peikon tappaa
Kirjailija, OTT Tuula Pere ja emeritusprofessori Jukka Kekkonen
keskustelevat tietokirjasta, joka antaa ajateltavaa oikeudesta,
yhteiskuntahistoriasta, kasvatuksesta sekä kirjallisuudesta
kiinnostuneille.
Tuula Peren tietokirja sisältää noin viidenkymmenen Topeliuksen
sadun oikeudellisen analyysin lisäksi laajan katsauksen autonomian ajan yhteiskunnan ja oikeudellisen elämän kehitykseen sekä Topeliuksen ajatuksiin oikeudenmukaisuudesta. Myös nykypäivän lakimiehet ja oikeustieteilijät voivat avartaa näkemystään perehtymällä tarinoihin, joissa tarkastellaan ryöväreitä ja tuomareita, hoviväkeä ja rahvasta laidasta laitaan. Kuvattujen rikosten kirjo on laaja ja rangaistukset toisinaan puistattavan ankaria.
Oikeustieteen tohtori Tuula Pere on tutkimustyönsä lisäksi itse
kirjoittanut kymmeniä lastenkirjoja mm. oikeudenmukaisuudesta, sodasta ja rauhasta sekä elämän iloista ja suruista. Hän toimii myös Topelius-seuran puheenjohtajana.
18-20 Päivi Alasalmi: Kyy povellani
Rikoskonstaapeli Hallavainen ja nuorempi konstaapeli Sirkiä tutkivat epäselvää kuolemaa Lempäälässä. Yhteiskunnan tukipylväs on jäänyt Pendolinon alle. Oliko tragedia onnettomuus, itsemurha vai murha?
Hirmumyrsky Karla iskee Perämeren rannikolle. Hänen alleen taittuu niin syyttömiä sivullisia kuin vähemmän viattomia ihmisiä. Saako kukaan vauhtiin päässyttä kostokierrettä katkeamaan?
Karlan kiltti ja kunnollinen kaksossisko Anu joutuu piilottelemaan sisareltaan. Kun lähtee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.
Päivi Alasalmen yli kolmenkymmenenviiden vuoden kirjailijanuraan mahtuu jo 30 teosta. HALLAVAINEN-dekkarisarjan kolmannessa osassa taitava tarinankerronta, yllättävät juonenkäänteet, katu-uskottavat poliisit ja pahikset sekä tarkka rikospsykologia kiristävät jännitystä, samoin kuin hyvän ja pahan kaksosen kissa ja hiiri -leikki.
La 11.5. klo 14
Aki Nummelin: DCA-kirjan julkistaminen
Oikeustieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisteri Aki Nummelinin kirjan "DCA - Suomen antautumissopimus" julkistamistilaisuus pidetään lauantaina 11.5 klo 14 kirjakauppa Rosebudissa . Kirjaan on haastateltu myös rauhantutkijoita Jyrki Käkönen ja Olli Tammilehto.
Tervetuloa!
13.5.
17-18 Heikki Halila: Professori ja valtiomies Toivo Mikael Kivimäki
14.5.
17-18 Merikallio & Himma: Meitä ette murra (Into) JULKKARIT
Runsas kaksi vuotta sitten Afganistanin naiset olivat otsikoissa säännöllisesti. Talibanin hirmuvalta oli tekemässä heidän elämästään sietämättömän.
Sitten tulivat uudet kriisit, ja afgaaninaiset unohtuivat.
Katri Merikallion ja Roosa Himman tuore kirja ”Meitä ette murra” on kertomus seitsemästä rohkeasta afgaaninaisesta, jotka uhmaavat hirmuhallintoa.
Kirjailijoita haastattelee Yleisradion pitkäaikainen ulkomaantoimittaja Erja Tuomaala. Mukaan keskustelemassa myös Suomessa asuva lääkäriksi valmistuva Zahra Alimy.
15.5.
17-19 Sirpa Puhakka ja Sari T. Tiiro:
RAKKAUDEN RIEKALEITA – Omaishoitajat hoivakriisiä pelastamassa
Hoitoa ja hoivaa on siirretty vuosikymmenten kuluessa poliittisilla päätöksillä ihmisille itselleen ja heidän läheisilleen. Omaishoitajien työ korvaa jo usein kotihoitoa, ympärivuorokautista hoivaa ja jopa sairaalahoitoa. Omaishoitajien työn arvioidaan säästävän useita miljardeja vanhushoivan kustannuksia. Sirpa Puhakan ja Sari T. Tiiron uutuuskirja RAKKAUDEN RIEKALEITA - Omaishoitajat hoivakriisiä pelastamassa osoittaa, kuinka Suomi olisi ilman omaishoitoa nykyistäkin syvemmässä hoivakriisissä. KIRJANJULKISTUS
Ke 29.5. klo 15.30–16.30
Juha Pekkanen ja Markku Seuri: Sisäilma, sisäympäristö ja terveys (Tietosanoma)
Tutkittua tietoa sisäilman terveysvaikutuksista ja riskien arvioinnista
Juha Pekkasen ja Markku Seurin uusi teos tarjoaa kokonaiskuvan sisäilman ja erilaisten epäpuhtauksien terveysvaikutuksista erityisesti Suomessa. Teos antaa runsaasti tietoa yksittäisistä sisäilman tekijöistä sekä oireilun ja muiden terveysvaikutusten syistä. Mukana on perustiedot riskien arvioinnista ja -hallinnasta sekä ohjearvoista ja keskeisistä viranomaisohjeista. Teos tarjoaa tietoa myös alan kehityksestä ja taustoittaa aiheeseen liittyneitä ristiriitoja.
Tekijöitä sisäilmakysymyksistä haastattelee toimittaja Olli Seuri.
Juha Pekkanen on kansanterveystieteen professori Helsingin yliopistossa ja tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Markku Seuri on työterveyshuollon erikoislääkäri ja työlääketieteen dosentti.
Ke 29.5. klo 17.30
Henkinen muuri – suomalaisvenäläiset kirjallisuussuhteet 1800-1930
Tiesitkö, että ensimmäisen fiktiivisen matkan Venäjältä Suomeen
teki naiskirjailija?
Entä tiesitkö, ketä venäläistä kirjailijaa käännettiin Suomessa ensimmäisenä?
Entä tiesitkö, kuka suomalaiskirjailija tapasi Nikolai Gogolin?
Entä kuka suomalainen venäjänopiskelija vieraili Tolstoin
luona?
Rajanaapureiden Suomen ja Venäjän välillä ei ole koskaan ollut kyse
harmonisesta kumppanuudesta - ei politiikassa eikä
kirjallisuushistoriassa. Jo autonomian aikana suomenmielisyys otti
yhteen Venäjän kolonialistisen kielipolitiikan ja slavofilian kanssa.
Toisaalta maiden välillä on aina ollut monikulttuurinen rajapinta -
pietarinsuomalaisia, inkeriläisiä, Viipurin monikielisiä,
baltiansaksalaisia ja karjalaisia sukuja, kirjallisia toimijoita ja
kääntäjiä.
Suomalaisvenäläisiä kirjallisuussuhteita, kontakteja ja
käännösten historiaa ei ole aiemmin systemaattisesti selvitetty.
Missä määrin suomalaiskirjailijoilla on ollut kontakteja
venäläisiin, ja miten vaikutteet ovat liikkuneet?
Kokoomateos täyttää olennaisia aukkoja kirjallisuussuhteiden
historiassa. Venäläisen kirjallisuuden ruotsinnokset ja suomennokset
ovat vanhempia kuin aiemmin on luultu, ja suomalaisen kirjallisuuden
venäjännöksiä on tehty enemmän kuin on tiedetty. Uusi ja runsas
tutkimustieto piirtää kuvan vääjäämättömän ylirajaisesta
suomalaisen ja venäläisen kirjallisuuden historiasta.
Kirjan kirjoittajat: Natalia Baschmakoff, Liisa Byckling, Nikita
Drozdov, Ben Hellman, Tomi Huttunen, Natalia Jakovleva, Tintti
Klapuri, Erja Laurila-Hellman, Viola Parente-Čapková, Mika Pylsy, H.
K. Riikonen, Aleksandr Sobolev, Roman Timentšik, Riku Toivola, Harri
Veivo ja Mikko Ylikangas
Kirjan on toimittanut Helsingin yliopiston venäläisen kirjallisuuden
ja kulttuurin professori Tomi Huttunen ja kustantanut Suomalaisen
Kirjallisuuden Seura.