Rosebud - Ajankohtaista

17-18 Merikallio & Himma: Meitä ette murra (Into) JULKKARIT

15.5. 

17-19 Sirpa Puhakka ja Sari T. Tiiro:
 RAKKAUDEN RIEKALEITA – Omaishoitajat hoivakriisiä pelastamassa
Hoitoa ja hoivaa on siirretty vuosikymmenten kuluessa poliittisilla päätöksillä ihmisille itselleen ja heidän läheisilleen. Omaishoitajien työ korvaa jo usein kotihoitoa, ympärivuorokautista hoivaa ja jopa sairaalahoitoa. Omaishoitajien työn arvioidaan säästävän useita miljardeja vanhushoivan kustannuksia. Sirpa Puhakan ja Sari T. Tiiron uutuuskirja RAKKAUDEN RIEKALEITA - Omaishoitajat hoivakriisiä pelastamassa osoittaa, kuinka Suomi olisi ilman omaishoitoa nykyistäkin syvemmässä hoivakriisissä. KIRJANJULKISTUS

To 16.5. 17

Jaana-Mirjam Mustavuori : Afrikka muutti olohuoneeseeni (Momentum) 

Tietoteos "Afrikka muutti olohuoneeseeni – Arkea ja juhlaa kahden kulttuurin rajalla" on ajankohtainen omaelämäkerrallinen teos kahden kulttuurin kohtaamisesta. Lämpimän henkilökohtaisesti kirjoitettu teos on maahanmuuttajan vaimon omakohtaista ihmettelyä kahden kulttuurin avioliitosta ja arjen monikulttuurisuudesta, mutta samalla se on myös tarkkanäköinen kuvaus maahanmuutosta, erilaisuuden kohtaamisesta ja siitä, miten kulttuuri meitä kaikkia muovaa.

Mustavuoren puoliso muutti Beninistä Suomeen vuonna 2016. Suomessa asuu kaikkiaan lähes 500 000 maahanmuuttajaa, joista suurin osa on muuttanut Suomeen rakkauden ja perheen perässä. Tämä teos on kaikille, joiden lähipiirissä, naapurustossa tai työpaikalla on ulkomailta Suomeen muuttaneita. Se on kaikille, jotka tekevät töitä maahanmuuttajien parissa, tutkivat maahanmuuttoa tai ovat kiinnostuneita kansainvälisyydestä ja muista kulttuureista. Tämä on kirja maailmanmatkaajille ja kansainvälistä työtä tekeville, mutta myös rakkaustarinoiden ystäville ja arjen antropologeille.

Jaana-Mirjam Mustavuori on vapaa kirjoittaja, kääntäjä ja kehotietoisuuskouluttaja. Hän on kirjoittanut useita teoksia muun muassa hyvinvointiin liittyvistä teemoista. Koulutukseltaan Mustavuori on juristi ja hän on aiemmin toiminut muun muassa tutkijana sekä työskennellyt lähes 20 vuoden ajan ihmisoikeus-, kehitys- ja ympäristöjärjestöissä.

Haastattelija: Anni Immonen

Pe 17.5. klo 17

Satu Leisko: Varjotarha (Avain) JULKKARIT

Varjotarha on Ihmisenhaltija-trilogian toinen osa, ja se jatkaa Tuulin ja Ossianin tarinaa. Tuuli on lähtenyt kotoaan, pieneltä Kuustenkylältä dramaattisten tapahtumien jälkeen, jotta saisi uuden alun. Menneisyys varjostaa Tuulin yrityksiä elää tavallista elämää, ja yliluonnollinen piirittää häntä. Tuulin ystävätkään eivät ole aivan sitä, miltä näyttävät. Tuulin ihastuksen, vaaraa tihkuvan Ossianin ja muun Kuustenkylälle jääneen joukon elämään Tuuli on jättänyt jäljet, joita kukaan heistä ei voi unohtaa. Ossian yrittää seurata sydäntään, mutta sen kuunteleminen osoittautuu hankalaksi. Vapaus voi löytyä odottamattomista paikoista, myös Ossianin omasta menneisyydestä.

Samaan aikaan Varjotarha-romaanin kanssa on ilmestynyt selkomukautus trilogian ensimmäisestä osasta, Ihmisenhaltijasta.

Kustannustoimittaja Katja Jalkanen haastattelee kirjailija Satu Leiskoa. Kirjailija signeeraa teoksiaan, ja samassa yhteydessä on mahdollista saada kirjoihin julkkarien signeerausleima. Tarjolla on pientä purtavaa ja juotavaa. 

Ma 20.5. klo 17

Tuomas Partanen: Tarinoita Krohneista (Momentum Kirjat)

Sukuteos "Tarinoita Krohneista" kertoo Suomen tiede-, kulttuuri- ja talouselämään merkittävästi lähes 200 vuoden ajan vaikuttaneesta Krohnien suvusta. Suku on alun perin lähtöisin Saksasta, ja Suomeen Krohnit tulivat Pietarista, jonka liike- ja kulttuurielämässä suku vaikutti 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa. Abrahamin poika Leopold Krohn muutti Pietarista Viipuriin ja sen lähellä sijainneeseen Kiiskilän kartanoon. Käännekohta Krohnien vaiheissa Suomen kannalta oli vuosi 1853, jolloin nuori ylioppilas Julius Krohn ja vähän myöhemmin hänen Leopold-veljensä saapuivat Helsinkiin opiskelemaan. Juliuksesta tuli runoilija ja lehtimies, sittemmin kansanrunouden professori. Leopold Krohn puolestaan oli filosofian maisteri, lääketieteen tohtori ja Suomen sotilaslääketieteen uranuurtaja. Juliuksen lapsista Kaarle Krohn jatkoi isänsä työtä kansanrunouden tutkijana ja professorina. Ilmari Krohnista tuli säveltäjä ja Suomen ensimmäinen musiikkitieteen professori, Helmi Krohnista, Aino Kallaksesta ja Aune Krohnista puolestaan kirjailijoita.

Helsinkiin asetuttuaan Krohnin suvun jäsenet ovat kunnostautuneet eri elämänalueilla tavalla, joka on jättänyt pysyvän jäljen kaupungin ja koko Suomen historiaan. Heidän vaiheidensa kautta tämän kirjan kirjoittaja Tuomas Partanen, Julius ja Ilmari Krohnin jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa, piirtää tarkkaa kuvaa elämästä liki 200 vuoden ajalta.

Ti 28.5. klo 17 

Minna Lindgren: Soteorpo (Teos) JULKKARIT

Ke 29.5. klo 15.30–16.30 

Juha Pekkanen ja Markku Seuri: Sisäilma, sisäympäristö ja terveys (Tietosanoma)

Tutkittua tietoa sisäilman terveysvaikutuksista ja riskien arvioinnista

Juha Pekkasen ja Markku Seurin uusi teos tarjoaa kokonaiskuvan sisäilman ja erilaisten epäpuhtauksien terveysvaikutuksista erityisesti Suomessa. Teos antaa runsaasti tietoa yksittäisistä sisäilman tekijöistä sekä oireilun ja muiden terveysvaikutusten syistä. Mukana on perustiedot riskien arvioinnista ja -hallinnasta sekä ohjearvoista ja keskeisistä viranomaisohjeista. Teos tarjoaa tietoa myös alan kehityksestä ja taustoittaa aiheeseen liittyneitä ristiriitoja.

Tekijöitä sisäilmakysymyksistä haastattelee toimittaja Olli Seuri. 

Juha Pekkanen on kansanterveystieteen professori Helsingin yliopistossa ja tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Markku Seuri on työterveyshuollon erikoislääkäri ja työlääketieteen dosentti.

Ke 29.5. klo 17.30

Henkinen muuri – suomalaisvenäläiset kirjallisuussuhteet 1800-1930

Tiesitkö, että ensimmäisen fiktiivisen matkan Venäjältä Suomeen

teki naiskirjailija?

Entä tiesitkö, ketä venäläistä kirjailijaa käännettiin Suomessa ensimmäisenä?

Entä tiesitkö, kuka suomalaiskirjailija tapasi Nikolai Gogolin?

Entä kuka suomalainen venäjänopiskelija vieraili Tolstoin

luona?

Rajanaapureiden Suomen ja Venäjän välillä ei ole koskaan ollut kyse

harmonisesta kumppanuudesta - ei politiikassa eikä

kirjallisuushistoriassa. Jo autonomian aikana suomenmielisyys otti

yhteen Venäjän kolonialistisen kielipolitiikan ja slavofilian kanssa.

Toisaalta maiden välillä on aina ollut monikulttuurinen rajapinta -

pietarinsuomalaisia, inkeriläisiä, Viipurin monikielisiä,

baltiansaksalaisia ja karjalaisia sukuja, kirjallisia toimijoita ja

kääntäjiä.

Suomalaisvenäläisiä kirjallisuussuhteita, kontakteja ja

käännösten historiaa ei ole aiemmin systemaattisesti selvitetty.

Missä määrin suomalaiskirjailijoilla on ollut kontakteja

venäläisiin, ja miten vaikutteet ovat liikkuneet?

Kokoomateos täyttää olennaisia aukkoja kirjallisuussuhteiden

historiassa. Venäläisen kirjallisuuden ruotsinnokset ja suomennokset

ovat vanhempia kuin aiemmin on luultu, ja suomalaisen kirjallisuuden

venäjännöksiä on tehty enemmän kuin on tiedetty. Uusi ja runsas

tutkimustieto piirtää kuvan vääjäämättömän ylirajaisesta

suomalaisen ja venäläisen kirjallisuuden historiasta.

Kirjan kirjoittajat: Natalia Baschmakoff, Liisa Byckling, Nikita

Drozdov, Ben Hellman, Tomi Huttunen, Natalia Jakovleva, Tintti

Klapuri, Erja Laurila-Hellman, Viola Parente-Čapková, Mika Pylsy, H.

K. Riikonen, Aleksandr Sobolev, Roman Timentšik, Riku Toivola, Harri

Veivo ja Mikko Ylikangas

Kirjan on toimittanut Helsingin yliopiston venäläisen kirjallisuuden

ja kulttuurin professori Tomi Huttunen ja kustantanut Suomalaisen

Kirjallisuuden Seura.