Post scriptum

Lehtonen, Mikko

Kirjan kuolema täyttää kaikki uutisankan tuntomerkit. Kirjoja kirjoitetaan ja luetaan Suomessa yhä ahkerasti. Kuitenkin kirjan tulevaisuudesta kannetaan suurta huolta. Post scriptum kysyy: onko huolessa kirjan tulevaisuudesta kyse vain kirjan tulevaisuudesta? Minkä puolesta oikeastaan pelätään, kun pelätään kirjan puolesta?

Medioitumisella ja uusilla viestintäteknologioilla on toki vaikutuksensa painettuun sanaan ja sitä ympäröiviin instituutioihin. Tehtävänä on kuitenkin yrittää ymmärtää näitä muutoksia ilman, että lankeaisi asettamaan vastakkain audiovisuaalista tai digitaalista kulttuuria ja painettua sanaa.

Medioitumisen lisäksi kirjan asemaan vaikuttaa myös globalisoituminen. Kirjallisuuden ja lehdistön kehitys liittyvät nimenomaan modernien kansallisvaltioiden olemassaoloon. Painettu sana toimi Suomessakin 1800– ja 1900–luvuilla keskeisimpänä osana kansallista julkisuutta. Lukutaidon opettaminen merkitsi myös kansalaisuuden ihanteiden leviämistä.

Post scriptum kohdistaa katseen kirjan aseman muuttumiseen myöhäismodernissa kulttuurissa, jolle on ominaista arjen ja kokemusmaailman kasvava mediavälitteisyys. Painettua sanaa pohditaan niin vallankäytön kuin vastarinnankin välineenä. Kauno- ja tietokirjallisuutta tarkastellaan ennen muuta kustantamisen ja tekijyyden näkökulmista. Teoksessa arvioidaan myös, mihin kirjaa tulevaisuudessa tarvitaan.

Akatemiatutkija Mikko Lehtonen on Tampereen yliopiston audiovisuaalisen mediakulttuurin opintokokonaisuuden johtaja ja yleisen kirjallisuustieteen dosentti. Hän on aiemmin julkaissut teokset Kyklooppi ja kojootti, Pikku jättiläisiä, Merkitysten maailma, Tutkainta vastaan ja The Cultural Analysis of Texts.

Kustantaja: Vastapaino
Sidosasu:
ean: 9789517680875
Ilmestymisvuosi: 2001